Meneillään oleva talvi, jos tätä voi talveksi kutsua, on ainakin Etelä-Suomessa ollut poikkeuksellisen lämmin. Lumeton pimeys on tuntunut välillä kurkkua kuristavalta synkkyydeltä. Jouluvalot on ollut pakko jättää ympärivuodenvaloiksi, jotta niistä olisi edes vähän iloa ja lohtua kurjaa keliä vastaan. Ilmastonmuutoksella on siis vaikutuksia ihmisen käytökseen ja mieleen, joita ei tule aina ajatelleeksi.
Lisääntynyt pilvisyys, sateet ja lumipeitteisen ajan lyheneminen saattavat alentaa vireystasoa, unen laatua, mielialaa ja lisätä masennusoireita. MS-tautia sairastavista 20–50 prosenttia sairastaa elinaikanaan masennusta. Masennus liittyy MS-tautia sairastavilla myös lisääntyneeseen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Tästä syystä olisi mielenkiintoista tietää, lisääkö synkkänä pysyttelevä sää masennuksen ja ahdistuksen oireita erityisesti MS-tautia sairastavilla.
Viime kuukausina lämpötila on voinut vaihdella nopeasti nollan molemmin puolin. Välillä ulkona on liukasta ja välillä ei. MS-taudin etenemiseen liittyy usein tasapainon heikkoutta, huimausta ja liikuntarajoitteita. Jos ilmastonmuutos etenee, seuraa siitä liukkaiden kelien yleistyminen, niiden yllätyksellisyys ja ihmisten tapaturmaherkkyys. Erityisesti pimeässä ja väsyneenä liikkeelle lähdettäessä saa olla valppaana.
Viileä talvikeli on monelle MS-tautia sairastavalle mieleen. Onneksi ilmaston lämpenemisen ei ole todettu vaikuttavan flunssa- ja influenssavirusten esiintymisen lisääntymiseen. Infektiot kun lisäävät MS-tautia sairastavilla sairauden pahenemisvaiheen riskiä. Ruumiinlämmön ja ympäristön lämpötilan nousu sen sijaan voivat aiheuttaa neurologisten oireiden lisääntymistä.
Korkea lämpötila saattaa lisätä oireita, kuten fatiikkia eli äärimmäistä väsymystä. Valitettavasti ilmastonmuutos tuo tullessaan kesäiset helleaallot. Jos ilmastonmuutos etenee, niin hellejaksojen ennustetaan yleistyvän, pidentyvän ja voimistuvan. Se ei povaa hyvää niille, jotka ovat herkkiä lämmön vaikutuksille, vaikka valosta pitävätkin.
Haitallisimpia ovat alkukesän helteet, joihin elimistöllä ei ole ollut riittävästi aikaa sopeutua.
Kuuman ajanjakson aikana myös juomien ja lääkitysten kanssa saa olla tarkkana. Muun muassa hikoiluun ja nesteen poistumiseen vaikuttavat aineet heikentävät kuumuuden sietokykyä entisestään.
Lisäksi ilmastonmuutos lisää kustannuksia, koska kotiin on hankittava muun muassa huonetilojen viilennyslaitteita ja kirkasvaloja. Asuinpaikkaakin on mietittävä. Suurten kaupunkien lämpötilat jäähtyvät hellejaksojen aikana hitaammin kuin maaseudulla. Mutta riittävätkö maaseudun sote-palvelut MS-tautia sairastavalle?
Tuntuu epäreilulta, että pitkäaikaissairaan tulisi kantaa ilmastonmuutostuskaa. MS-taudin hoidossa on monelle jo ihan riittävästi mietittävää. Toisaalta, ilmastonmuutoksen etenemisen estäminen ja luonnonsuojelu koskee tasapuolisesti kaikkia. Se ei ole keneltään pois, jos ilmastonmuutostalkoisiin osallistuminen huojentaa mieltä. Eikä ainakaan siltä, jota MS-tauti koskettaa.
Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat.
Comments