Onnellisuutta etsimässä

Uusi vuosi on hyvässä vauhdissa, ja monilla tuntuu olevan toiveita paremmasta vuodesta. Monet hakevat ratkaisuja ja parempaa vointia erilaisia ruokavalioita ja treeniohjelmia suunnittelemalla ja toteuttamalla. Internet on pullollaan monenlaisia valmennuksia, joilla tähdätään parempaan terveyteen. Täytyy myöntää, että olen itsekin havahtunut useamman kerran toivomaan itselleni ja läheisilleni parempaa terveyttä ja ilonaiheita.

Viime vuosi on vienyt paljon voimavaroja läheisen vakavan sairastumisen vuoksi, ja olen elänyt arkea tunti kerrallaan edeten. Tällä hetkellä olotilaa voisi verrata jonkinlaisesta talvihorroksesta heräävään olioon. Auringon säteet lämmittivät aamulla kasvoja, ja tunnistin pitkästä aikaa pieniä elon merkkejä kasvojen lihaksissa. Hymyilen hetken vapautuneesti. Odotan kovasti kevättä ja valon lisääntymistä. Horrostilan vuoksi ajatukset eivät aina oikein kulje, ja huomaan nauttivani eniten rauhallisesta ympäristöstä. Kahvin tuoksun äärelle pysähtyminen tuntuu taivaalliselta, ja koen pystyväni hengittämään pinnallisen hengityksen sijaan aavistuksen syvemmin. Vatsassa tuntuu kuitenkin pientä jännitystä. Puhelimen viestiääni saa äkkiä aistit valppaaksi, ja hetkessä kadotan pienen vapautuneisuuden. Huolestuneisuus valtaa mielen. Selailen vanhoja valokuvia ja Facebookin päivityksiä.

Olen muutaman asiakkaan kanssa tällä viikolla keskustellut onnellisuudesta. Mistä todellinen onnellisuus oikein tulee? Jokainen voi tavoittaa elämässään hetkiä, jolloin elämä tuntuu hyvältä. Monet liittävät onnellisuuteen hetkiä, jolloin ei mieti mitä itseltä puuttuu, vaan pystyy iloitsemaan asioista, joita itsellä on. Onnellisuutta voi myös kuvata jonkinlaisena mielentilana, jolloin pystyy olemaan avoin itselle, muille ja maailmalle. Lapsien osalta kuulee monesti sanottavan: ” Lapsi on terve, kun se leikkii”. Leikkiessään lapset ovat usein tyytyväisen ja onnellisen oloisia. Aikuisten osalta leikillisyys ja huumori ovat myös tärkeässä roolissa ja saattavat liittyä pieniin onnen hetkiin.

Sisäisellä kokemuksella on valtava merkitys siihen, kuinka onnelliseksi koemme oman elämämme. Monet pohtivat säännöllisin väliajoin elämän merkitystä ja tarkoitusta. Ihminen tuntee omassa elämässään jonain päivänä onnen tunteita ja toisena päivänä elämä tuntuu onnettomalta. Fyysiset kivut ja siihen liittyvä kärsimys vaikuttaa paljon siihen, miten mielenkiintoiselta ulkomaailma tuntuu. Myös psyykkinen kärsimys, kuten masennus saa ihmisen vetäytymään usein omaan kuoreensa. Monet ihmiset ovat sitä mieltä, että onnellisuus on kytköksissä rakastamiseen ja rakkauden kokemuksiin. Toisaalta ihmissuhteissa ihminen asettaa itsensä haavoittuvaksi, ja suhteen loppuminen tekee usein hyvin onnettomaksi.

Ei ole kuitenkaan olemassa yhtä tietä onnelliseen elämään. On tärkeää pysähtyä miettimään, mitä todellisuudessa haluaa tavoitella. On tärkeää myös miettiä konkreettisesti, mitä on valmis tekemään asioiden eteen ja mistä on valmis luopumaan. Psykoterapiassa ihmisellä on mahdollisuus määritellä omaa elämää ja elämäntarkoitusta uudelleen. On tärkeää tutkia omia arvoja, ja elääkö niiden mukaisesti. Omien tarpeiden tunnistaminen on usein keskiössä. Psykoterapian tarkoitus ei ole kuitenkaan yrittää metsästää onnellisuutta. Voi olla jopa mielekkäämpää harjoitella kykyä sietää kärsimystä. Toivo tekee yleensä elämästä elämisen arvoista silloinkin, kun kaikki näyttää vaikealta.

Pitäkäähän itsestänne huolta!

Terkuin Heidi

Heidi Joutsiniemi on psykologi, kognitiivis-integratiivinen psykoterapeutti, ja ennen kaikkea kahden teini-ikäisen äiti. Heidi toimii ammatinharjoittajana sekä aikuisten että lapsiperheiden kuntoutuksessa. Kirjoituksissaan hän kuljettelee lukijoita mukana kuntoutuspsykologin arjessa. Heidi tavoittelee kirjoituksissaan arjessa läsnäolon voimaa, yhdessä iloitsemista, ihmettelyä ja toivon kipinää.