MS-tauti ja sitoutumattomuus hoitoon puhututtaa MS-yhteisössä. Yhtenä päivänä sairaus pysyttelee elämässä taka-alalla ja toisena päivänä oireilee yksilöllisesti. Pitkäaikaisen ja oireiltaan polveilevan sairauden hoidossa voi tulla eteen monta muttaa.
Mitä hoitoon sitoutuminen tarkoittaa? Se on MS-tautia sairastavan ja terveydenhuollon ammattilaisen yhteistyön tuloksena jaettu ymmärrystä sairauden hoidosta. MS-hoitaja suosittelee hoitovaihtoehtoja ja keskustelee niistä potilaan kanssa. Potilas noudattaa sovittuja ohjeita. Näin yksinkertainen asia ei ole. Varsinkaan, jos hoitotyö nähdään edellä mainitulla tavalla yksioikoisena.
Jokainen toki ymmärtää, että hoitoon sitoutumisen ollessa puutteellisesta, jäävät hoidon täydet hyödyt saamatta. Silloin tilanne voi pahentaa MS-taudin oireita ja aiheuttaa turhia kustannuksia terveydenhuollolle ja veronmaksajille. Silti, yllättävän moni jättää sovitut hoito-ohjeet käyttämättä, eikä näin ole vain MS-tautia sairastavien keskuudessa.
Syitä hoitoon sitoutumattomuuteen on monia, ja nekin ovat yksilöllisiä. Heikko motivaatio, vaikea oirekuva tai epäselvät hoito-ohjeet. Raskas elämäntilanne, vertaispaine tai hoitoväsymys. Hoitohenkilökunnan asenne tai (netti)ennakkoluulot sairastamista ja hoitokeinoja kohtaan. Syiden listaamista voisi jatkaa pitkään.
MS-hoitajalla on suuri vaikutus edellä mainittuihin asioihin. Hyvillä ja selkeillä hoito-ohjeilla, yksilöidyllä potilasohjauksella ja motivoivalla työtavalla päästään pitkälle. Hoitoon sitoutumisen suotuisilla vaikutuksilla perusteleminen ja elämäntilanteen huomioiminen vievät hoitoa eteenpäin. Mikään ei kuitenkaan voita hoitajan asiantuntevaa, luotettavaa, moralisoimatonta ja kuuntelevaa työotetta.
Hyvällä MS-hoitajalla on tilannetajua ja hoksottimet herkillä. Hän selvittää, mistä nihkeys hoitoon sitoutumisessa kiikastaa. Hoitokokeilun tarjous jää voimaan, vaikkei MS-tautia sairastava juuri sillä hetkellä olisi vaihtoehtoa halukas kokeilemaan. Turvallisuudentunnetta lisää, jos hoitajalta voi kysyä lisää ja kynnys ottaa yhteyttä hoitopaikkaan on tarkoituksella matala.
On myös asioita, joihin MS-hoitaja ei voi vaikuttaa, kuten hoitojärjestelmän ajoittainen toimimattomuus ja verkosta saatava väärä tieto MS-taudista. Potilaan vakaa päätös tehdä valitsemallaan tavalla hoitosuositukset saatuaan on valinta, jota hoitajan on kunnioitettava. Kyse on loppujen lopuksi potilaan hoidosta ja elämästä, ei hoitajan.
Parhaimmillaan sopivat hoitokeinot löytyvät yhdessä. Myös MS-tautia sairastavan läheiset saavat halutessaan riittävästi tietoa hoidosta, ja muuta tukiverkkoa löytyy ympäriltä. Yhä enemmän soisi käytettävän myös kokemusasiantuntijoiden osaamista puhuttaessa MS-taudista ja sitoutumattomuudesta tai sitoutumisesta hoitoon. Kokemusasiantuntijoiden osaamisesta on hyviä kokemuksia.
Lopuksi hoitajan ja potilaan on hyvä muistaa vanha viisaus. Kun parhaansa tekee niin enempää ei voi kukaan vaatia. Itseään kohtaan saa, ja pitää olla, armollinen.
Mitä mieltä sinä olet syistä, jotka johtavat sitoutumattomuuteen tai sitoutumiseen hoidossa? Olisiko jotain tehtävissä, jotta jokainen MS-tautia sairastava saisi hoitotyöstä parhaimmat vaikutukset itselleen?
Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.
Comments