Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miten neurologiset sairaudet vaikuttavat parisuhteisiin? Tuore tutkimus valottaa tätä kysymystä Pohjoismaiden näkökulmasta.
Tutkimuksessa seurattiin yli 2,8 miljoonaa avioparia neljässä Pohjoismaassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kymmenen vuoden aikana 12 prosenttia pareista päätyi eroon, ja yli viidennekselle diagnosoitiin neurologisia sairauksia.
Sairastumisen ja avioeron välillä oli selkeä yhteys. Kun toinen puolisoista sairastui, avioeron riski nousi merkitsevästi. Esimerkiksi vaimon sairastuessa riski kasvoi 1,21-kertaiseksi ja miehen sairastuessa 1,27-kertaiseksi. Jos molemmat puolisot sairastuivat, avioeron riski kipusi 1,38-kertaiseksi.
Miehen sairastuminen MS-tautiin näytti nostavan poikkeuksellisen paljon avioeron riskiä verrattuna vaimon sairastumiseen. Näin kävi etenkin silloin, kun neurologiseen sairauteen sairastuneen miehen koulutustaso oli alhaisempi kuin vaimon.
Tulos on kiinnostava ja sen juurisyitä on hyvä pohtia. Yhtä selittävää tekijää tuskin on, vaan kyseessä on monen tekijän summa. Kyseessä voi olla esimerkiksi miesten kokemus taloudellisesta stressistä, perinteisistä sukupuolirooleista, kommunikaation ongelmista ja/tai tuen puutteesta.
Alhaisemman koulutustason omaavalla miehellä saattaa olla vähemmän resursseja selviytyä sairauden tuomista haasteista, mikä lisää parisuhteen jännitteitä ja eroriskiä. Lisäksi sairauden vaikutukset voivat korostua, jos miehen odotetaan olevan perheen pääasiallinen elättäjä, mikä voi lisätä taloudellista epävarmuutta ja painetta parisuhteessa.
Ovatko edellä mainitut kokemukset jääneet tasa-arvon mallimaassa MS-tautiin sairastuvan miehen näkökulmasta katvealueeseen?
Ehkä eniten tutkimustulos kuitenkin muistuttaa siitä, miten iso tekijä MS-taudin diagnoosin saaminen voi parisuhteelle olla. Se voi olla vain yksi asia muiden joukossa tai kahta ihmistä yhdistä tekijä, mutta siihen sopeutuminen voi myös rikkoa aikuisten välisen ihmissuhteen ja perheen.
MS-taudin tuoma fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokemus voi olla mullistava sekä sairastuneelle että hänen kumppanilleen. Jokainen meistä toivoo, että pari kykenisi joustamaan erityisesti kriisitilanteissa. He sopeutuisivat MS-taudin mukanaan tuomiin uusiin tilanteisiin tiiviisti yhdessä ja saisivat parisuhteessaan tilaa pohtia asioita myös itsekseen.
Kommunikaatio ja tuki ovat avainasemassa parisuhteessa ja sopeutumisessa MS-tautiin. Avoin ja rehellinen keskustelu sairauden tuomista tunteista ja haasteista voi auttaa molempia osapuolia ymmärtämään toisiaan paremmin ja löytämään yhteisiä ratkaisuja. Lisäksi on tärkeää, että sairastunut saa tarvitsemaansa tukea ja apua sekä kumppaniltaan että muilta läheisiltään ja ammattilaisilta.
Yhdessä haasteista selviytyminen voi lujittaa rakkautta ja syventää ymmärrystä toisen kokemia asioita kohtaan. Tärkeintä on olla toisen tukena ja rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Tärkeä on myös hyvä ja sopuisa ero, jos siihen ratkaisuun päädytään. Hyvä ero on kunnioittava ja rakentava prosessi, joka perustuu avoimeen kommunikaatioon, rehellisyyteen ja empatiaan.
Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.
Comments