MS-tauti (multippeliskleroosi) voi ilmetä monin eri tavoin ja oireilla salakavalasti. Diagnosointivaiheessa 85–90 % kaikista MS-tautitapauksista on aaltomaista MS-tautia. Ensimmäiset oireet ilmenevät usein aaltoilevasti ja riippuvat tulehduksen sijainnista keskushermostossa. Sairaus voi alkaa epäspesifeillä oireilla, jotka eivät aina herätä välitöntä epäilystä neurologisesta sairaudesta.
Ensimmäisiä aaltomaisen MS-taudin oireita voi olla näköhermon tulehdus. Se voi aiheuttaa toispuoleista näön heikkenemistä ja silmän liikutteluarkuutta. Iso- ja selkäytimen alueella oireina voi olla toispuoleinen tuntohäiriö, raajaheikkous tai rakko-oireet. Aivorungon ja pikkuaivojen vaurioissa voi esiintyä kaksoiskuvia, silmien liikehäiriöitä, tasapainovaikeuksia tai ataksiaa.
MS-taudin oireita saattaa esiintyä ajoittain, ja ne voivat pahentua rasituksen tai kuumuuden vaikutuksesta. Koska monet MS-taudin oireista ovat yleisiä myös muissa sairauksissa tai tilapäisissä vaivoissa, ne voivat jäädä huomaamatta tai tulla tulkituksi esimerkiksi stressin, migreenin tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamiksi. Oikean hoidon aloittaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voi hidastaa taudin etenemistä ja parantaa potilaan elämänlaatua merkittävästi.
Koska MS-taudin ensioireet ilmenevät usein nuorilla ja työikäisillä, perusterveydenhuollolla ja sen suurimmalla ammattiryhmällä eli hoitajilla on erityisen tärkeä rooli taudin tunnistamisessa. Sekä perusterveydenhuollossa että työterveyshuollossa olisi hyvä pitää mielessä seuraavat muistisäännöt:
Ota potilaan kertomat asiat vakavasti. Vaikka MS-taudin oireet vaikuttaisivat epäspesifeiltä, on tärkeää kartoittaa oireet ja kirjata ne potilastietoihin. Kirjaa ylös ainakin kesto, voimakkuus ja mahdolliset laukaisevat tekijät.
Kysy lisäkysymyksiä ja konsultoi MS-hoitajaa. Jos potilaalla on toistuvia, pitkittyneitä tai ajoittain ilmeneviä oireita, kannattaa selvittää, onko hänellä ollut aiemmin samankaltaisia oireita ja kartoittaa suvussa esiintyviä neurologisia sairauksia.
Ohjaa potilas lääkärin vastaanotolle. Hoitavan lääkärin ja erikoislääkärin tekemien neurologisten tutkimusten, MRI-kuvantamisen ja likvorin oligoklonaliteetin varmistamisen tulos ovat hyvä alku oireiden todentamiselle.
MS-taudin tarkkoja aiheuttavia tekijöitä ei vielä tunneta, ja kyseessä on parantumaton pitkäaikaissairaus. Sairauden etenemistä voidaan kuitenkin hidastaa tehokkaalla ensioireiden tunnistamisella, hoidolla, lääkehoidoilla, omahoidon ohjauksella ja kuntoutuksella. Yhteistyö perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on avainasemassa, jotta potilaat saavat nopeasti oikean diagnoosin ja pääsevät hoitoon ennen kuin sairaus ehtii aiheuttaa merkittäviä haittoja.
Suomen MS-hoitajat ry:n pilottiprojektissa kehitetään parhaillaan materiaalia ja maksuttomia hoitotyön koulutuksia perusterveyden- ja työterveyshuoltoon. Tulokset ja kaksikielinen sähköinen opas julkaistaan verkossa joulukuussa 2025. Projektin toimintaa tukee Eschnerin säätiö (Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet sr).
Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.
コメント