Juttelimme Suomen MS-hoitajat ry:n varapuheenjohtaja Ulla Kokkosen kanssa Sanofin Haasta MS podcastissa tärkeästä ja mielenkiintoisesta aiheesta. Nimittäin MS-tautia sairastavan liukumisesta päihteiden liikakäyttöön. Hoitaja voi joskus kokea asian esiin ottamisen vaikeaksi.
Miten hoitaja sitten voi ottaa alkoholin käytön ja tupakoinnin esiin MS-tautia sairastavan kanssa? Päihteiden käytön puheeksi ottaminen kannattaa ottaa osaksi luontevaa työoteta osana neurologista hoitotyötä. Apuvälineinä voi käyttää muun muassa Audit-testiä ja Fagerströmin nikotiinitestiä. Ne ovat ällistyttävän helppoja ja nopeita työvälineitä hoitotyössä.
Jos aikaa on vähän, puheeksi ottaminen hoituu kysymällä asiasta suoraan vaikka vain yhdellä kysymyksellä. Pääasia on, että asian ottaa puheeksi. Päihteiden käyttöön ja tupakointiin voi palata, kun potilaan tapaa uudelleen.
Kysyttäessä päihteiden liikakäytöstä tai tupakoinnista potilaiden vastaukset vaihtelevat. Syitä käytölle voivat olla esimerkiksi yksinäisyys, ajan kuluttaminen tai stressinhallinta. Joskus koetaan, että päihteiden käyttö on ainoa elämänilo. Toisessa ääripäässä on alkoholin käyttö ja tupakointi vain juhlittaessa.
Yleensä riippuvuus tupakkatuotteisiin myönnetään. Toisin voi käydä alkoholiriippuvuuden kanssa. Liikakäyttöä ja riippuvuutta voi olla vaikea käyttäjän itsensäkin ymmärtää. Niihin ikään kuin liu´utaan kohtuukäytöstä tai päihteettömyydestä.
MS-tautia sairastavan alkoholin käyttö jakaa mielipiteitä. Alkoholin käyttö ei lisää MS-taudin riskiä ja maltillinen käyttö on mahdollista. Silti on hyvä muistaa alkoholin vaikutukset keskushermostoon ja mahdolliset yhteisvaikutukset lääkityksen kanssa, joita on syytä varoa.
Tupakoinnista MS-hoitajalla on enemmän tietoa. Tupakointi kaksinkertaistaa MS-taudin ilmaantumisriskin ja vaikuttaa negatiivisesti sairauden kulkuun. Tupakoinnin lopettaminen MS-diagnoosin jälkeen on järkevää neurologisen ennusteen ja monien negatiivisten terveysvaikutusten vuoksi.
Mikä sitten olisi hyvä lähestymistapa työskennellä potilaan kanssa liikakäytön vähentämiseksi? Kannattaa havahduttaa, laittaa muutoksen ajatus itämään ja antaa aikaa muutokselle. Kannustaa siihen, että pienilläkin muutoksilla on terveyden kannalta merkitystä. Päihteiden käyttöön tai tupakointiin retkahduksen jälkeen on pian yhdessä mietittävä, miten päästään takaisin ruotuun.
MS-hoitajan on hyvä olla tietoinen mielenterveys- ja päihdehoitotyön perusteista, kuten motivoivasta työtavasta. Sen lisäksi on hallittava potilaiden hoitoonohjaus ja konsultaatioyhteydet muilta asiantuntijoilta. On hyvä muistaa, että terveystapamuutos voi lähteä liikkeelle itsestä vähäpätöiseltä tuntuvasta asiasta. Siitä, että MS-hoitaja kysyy päihteiden käytöstä suoraan.
Kiinnostuitko aiheesta? Kaipaatko lisävinkkejä työhösi? Kuuntele mielenkiintoinen ja lämminhenkinen podcast-jakso tästä!
Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla.
Comentarios