On tutkittu, että ihminen maadottuu luonnossa. Tämän huomaa omista lapsistakin. Nykymaailma on kovin sähköistetty, lähes kaikissa ammateissa joutuu nykyään olemaan tietokoneen kanssa tekemisissä. Työpäivä voi kulua kokonaankin ruutua tuijottaen. Sitten kun pääsee työruudusta eroon, monilla alkaa vapaa-ajan ruudun tuijottaminen. Täytyy vastata erinäisten kaveriryhmien ryhmächatteihin, tarkistaa sosiaalisen median päivitykset, julkaista kuvia ja niin edelleen. Tähän syyllistyn itsekin. Olen kuitenkin huomannut, että erityisesti nyt poikkeuksellisessa ajassa, ruutuaika kuormittaa, kun on muutenkin stressaantunut ja kuormittunut olo. Oma ruutuaikani on koronan myötä vähentynyt.
Väitän, että ihmisen kuuluu olla aina välillä luonnossa. Etenkin nyt poikkeusoloissa saan itse eniten voimaa luonnossa liikkumisesta. Se tunne, kun vedät keuhkot täyteen raikasta ja hapekasta metsäilmaa, tuntuu jossain syvällä soluissa asti. Aivan kuin aivot uudistuisivat. Lapset kirmaavat, kiipeilevät kallioilla, keräävät kaikki vähänkään erikoiset kepit ja kivet matkaan ja huomaavat paljon pieniä luonnon yksityiskohtia. Keskustelua käydään sellaisista asioista, jotka eivät välttämättä tulisi puheeksi muualla, kuin luonnossa. Repussa on tietenkin mukana eväitä ja missä muualla muka lämmin kaakao ja eväsleivät maistuvat paremmilta, kuin metsäretkellä?
Metsässä liikkuminen aktivoi myös lihaksia eri tavalla, kuin tasaisella käveleminen. Vaihteleva maasto, kalliot ja juurakot haastavat kävelemään eri tavalla. Tarvitaan erilaista tarkkaavaisuutta ja eri lihasryhmät ovat käytössä, kuin tavallisessa tasaisen maaston tallaamisessa. Luontopoluilla on helpompaa kävellä valmiilla reiteillä ja reittejä on yleensä olemassa erilaisissa vaikeusasteissa. Jokaiselle pitäisi löytyä sopiva polku ja matkan pituus. Ja vaikka ei jaksaisi mennä koko lenkkiä, voi kulkea jonkun pätkän ja kääntyä takaisin. Netistä löytyy vaihtoehtoja myös esteettömille luontopoluille. Metsässä oleilu laskee sykettä ja verenpainetta. Myös stressitaso laskee luonnossa. Ilmankos tunnen saavani metsässä uusiutunutta energiaa. Jos kuitenkin on vaikeaa mennä metsään, mene pihalle nuuhkimaan kukkia, viivytä katsettasi humisevissa puissa tai mene veden äärelle seuraamaan aaltojen saapumista rantaan. Vangitsevaa ja ennen kaikkea rentouttavaa.
Nyt kun sosiaalinen media on pullollaan erilaisia haasteita, haluan heittää teille lukijoille haasteen. Mene luontoon, retkeile, nauti eväistä, ota valokuva ja lähetä se kuvana tai postikorttina vanhemmille, sukulaiselle tai ystävälle ja haasta heidät tekemään samoin. Kuvaa ei siis julkaista somessa(tai saa niinkin tehdä, mutta ei pelkästään), vaan se lähetetään jollekin tietylle tärkeälle ihmiselle. Tällä tavoin voit levittää iloa, terveyttä ja hyvää mieltä, vaikka nyt pidämmekin taukoa fyysisistä kontakteista.
Heidi
Comments