Tutkimusten mukaan liikunnan on todettu olevan hyödyllistä MS-tautia sairastavalle monestakin ei näkökulmasta. Hyötyjä riittävän liikunnan harrastamisen myötä on niin fyysiseen, psyykkiseen kuin sosiaaliseenkin toimintakyvyn osa-alueeseen. Liikuntaharrastuksessa MS-tautia sairastavan tai häntä ohjaavan ammattilaisen on hyvä kuitenkin ymmärtää seitsemän MS-tautia sairastavan liikunnan kulmakiveä, jotka huomioimalla voidaan varmistaa, että liikunnasta tulee voimaannuttava ja positiivinen kokemus sekä pysyvä osa arkielämää.
Mielekkyys
Ensinnäkin liikunnan on oltava mukavaa ja mielekästä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että liikunta ei samanaikaisesti olisi tehokasta tai raskasta, vaan sitä, että se tuo harrastajalleen hyvää oloa ja mielihyvää. Sekä sairastavat, että ammattilaiset kokevat mielekkyyden tärkeimmäksi tekijäksi MS-tautia sairastavan liikunnassa ja sen koetaan olevan myös suorassa vuorovaikutussuhteessa mm. sen kanssa miten säännöllinen harrastuksesta muodostuu. Eli kun liikunta koetaan mielekkääksi, se myös toistuu todennäköisesti säännöllisemmin. Mielekkyydestä voidaan löytää selvä yhtymäkohta myös liikunnan aikaansaamiin positiivisiin psyykkisiin vaikutuksiin.
Turvallisuus
Toiseksi tulee ottaa huomioon liikunnan turvallisuus, joka on tärkeä huomioida toimintakyvyn mukaan esimerkiksi lajivalintoja tehdessä tai harrastusympäristöä valitessa. Turvallisuusaspekti korostuu sairauden edetessä ja liikkumiskyvyn ongelmien lisääntyessä. Tässä yhteydessä esimerkiksi kaatumisriski tai mahdollisuus saada vääränlaisen kuormituksen seurauksena rasitusvammoja voi kasvaa.
Säännöllisyys
Kolmanneksi tulee huomioida liikunnan säännöllisyys. Liikunnan positiivisten hyötyjen saavuttamiseksi harjoittelun tulee toistua riittävän usein, yhden harjoituksen tulisi olla kestoltaan riittävä ja harjoittelun tulee olla mielellään jatkuvaa. Lähtökohtaisesti liikunta-käsitteeseenkin liitetään hyvin vahvasti säännöllisyys.
Monipuolisuus
Monipuolisuus tässä yhteydessä tarkoittaa fyysisen kunnon eri osa-alueiden monipuolista harjoittelua. Ihannetilanteessa viikoittainen liikunta-annos muodostuisi fyysisen kunnon kaikkien osa-alueiden harjoittelusta. Liikunnan olisikin hyvä koostua kestävyyskuntoa, lihasvoimaa ja liikehallintaa, sekä liikkuvuutta parantavasta tai ylläpitävästä harjoittelusta. Harjoittelua suunnitellessa tulee kuitenkin huomioida kunkin liikkujan yksilöllisiä oireita, aikaisempaa liikuntataustaa, kyseisen lajin mielekkyyttä juuri tälle liikkujalle, sekä liikkujan motivaatiota.
Sekä liikunnan säännöllisyyden, että monipuolisuuden suhteen tarkentavia ohjeita voidaan poimia MS-taudin liikuntasuosituksesta tai liikunnan käypähoitosuosituksesta.
Yksilöllisyys
Viidenneksi tulee ymmärtää MS-taudin oireita ja niistä nousevia yksilöllisiä tarpeita liikunnan toteutuksessa. Yksilöllisyys tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että jokaisella liikunnan harrastajalla on yksilöllinen oirekuva, kuntotaso ja toimintakyky, sekä omat mieltymyksensä liikunnan suhteen. Etenkin sairauden pidemmälle edetessä liikunnassa voidaan enenevissä määrin huomioida oireenmukainen harjoittelu, joka voi tarkoittaa sitä, että liikuntaharjoittelu kohdistetaan helpottamaan tai parantamaan jotain tiettyä MS-taudin oiretta, tai vaihtoehtoisesti sitä, että tietynlaista harjoittelua vältetään vaikkapa turvallisuuden takaamiseksi.
Vaihtelevuus
Kuudenneksi liikunnan kulmakivistä on hyvä ottaa esiin vaihtelevuus. Liikuntaharjoitteluun liittyen vaihtelevuus tarkoittaa mm. liikuntalajien- ja tapojen vaihtelemista omassa harjoittelussa. Vaihtelevuutta saadaan mm. kokeilemalla tai soveltamalla eri lajeja tai uusia lajeja esimerkiksi vuodenaikojen, tai elämäntilanteen mukaan. Lisäksi johonkin tiettyyn lajiin liittyvä liikuntasuoritus voidaan toteuttaa eri tavoin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tuttu kävelylenkki voidaan vaihtaa eri reittiin tai, että kuntosalilla ohjelma uusitaan säännöllisesti.
Oman kehon kuuntelun taito
MS-taudin oirekuva, erityisesti fatiikki, sekä alentunut rasituksen- ja lämmönsietokyky huomioiden liikuntaa harrastaessa MS-tautia sairastavan tulee oppia kuuntelemaan oman kehon signaaleja ja viestejä. Tärkeää on oppia, milloin väsymys on normaalia liikuntaan liittyvää fyysistä väsymistä ja milloin taas fatiikkia, ja mikä on toisaalta se piste, jossa uupumus on liiallista ja vaikuttaa mahdollisesti vielä seuraavankin päivän toimintakykyyn. Oireiden hetkellinen lisääntyminen ei ole vaarallista ja mikäli liikunta on ollut rasitustasoltaan sopivaa, palautuminen tapahtuu pääsääntöisesti henkilöstä riippuen parin tunnin sisällä tai viimeistään vuorokauden aikana.
Liikunnan ohella riittävät lepopäivät ovat myös tärkeitä. Oikein toteutetun liikunnan hyödyt voittavat haitat MS-tautia sairastavilla pitkällä tähtäimellä.
Saija
Saija Kultala on toimelias ja iloinen fysioterapeutti (YAMK), joka toteutti ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönsä tuotoksena MS-tautia sairastavan liikunnan polun mallin. Kehittämisprojektin tuotoksena julkaistiin myös MS-asema-verkkosivuilla ammattilaisille suunnattu liikunta-aiheinen kirjallisuuskatsauksen koonti, sekä erityisesti sairastaville tuotettu liikuntaan motivoiva opetusvideo.