Sanotaan, että sääli on sairautta. Oikeasti, sääli tarkoittaa toisen olennon kärsimyksen, mielipahan tai surun herättämää myötätuntoa. Silti moni MS-tautia sairastava ihminen kokee heihin kohdistuvan säälin negatiiviseksi asiaksi.
Yksi syy voi olla, että sääli tuntuu holhoavalta. Säälivien katseiden takaa tuntuu huokuvan auttamisen halua vain MS-taudin vuoksi. Ihminen MS-taudin takana unohtuu silloin helposti. Jokainen kun haluaa tulla kohdatuksi aidosti omana itsenään sairastaa hän sitten mitä tahansa.
Vaihtoehtona on, että sääli syntyy ikään kuin kateudesta. Ajatellaan, että MS-tautia sairastava tekeytyy kipeämmäksi kuin onkaan. Hän saa jonkun mielestä enemmän huomiota tai vaikkapa kollegoihinsa verrattuna helpommin ja pidempiä sairauslomia töistä. Tällöin voidaan sanoa selän takana kylmästi, miten säälittävältä MS-tautia sairastavan ihmisen toiminta ulkopuolisen silmin vaikuttaa.
Voi olla, että tapa käyttää sääliä haukkumasanana on lyönyt siihen negatiivisen leiman. Se on hämärtänyt säälin merkitystä. Alkuperäinen sana on muutettu tarkoittamaan epäreiluutta ja itsensä turhaa korostamista. Lopulta säälistä on tullut vihan ilmaisu, josta myötätunto on kaukana. Kuka siis haluaisi kuulla kasvoilleen syljetyn lauseen hitto, että sinä olet säälittävä.
Toinen syy voi olla, että myötätunto vaikuttaa säälin synonyymilta. Mutta onko se totta? Vaikuttaa siltä, että myötätuntoinen suhtautuminen kohdistuu enemmän ihmiseen itseensä. Silloin MS-tautia sairastavan ihmisen voi nähdä yksilönä, joka voi toipua, kuntoutua, selvitä, voimaantua ja sopeutua. Siinä tapauksessa MS-tautia sairastavan ei tarvitse lohduttaa myötätuntoista ystäväänsä sanoilla eihän tässä mitään hätää ole ja elämää tämä vaan on.
Säälivä ihminen näkee ikään kuin voimakkaammin olosuhteet ja jää tuijottamaan diagnoosia. Hän päättää mielessään kuinka kurjaa ja kauheaa elämä MS-taudin kanssa on. Hän tulee tyrkyttäneeksi apua silloin, kun sitä ei aina kaivata. Hänen toimintaansa voi liittyä ylemmyyden tunnetta ja ajatus siitä, että sairastuneen elämä on MS-taudin vuoksi lopullisesti pilalla.
Ei siis ihme, että moni MS-tautia sairastava inhoaa sääliviä katseita. Myötätunnon sijasta kun säälivä ihminen voi pitää MS-tautia sairastavaa hyväntekeväisyytensä yksisuuntaisena kohteena. Se voi pahimmillaan näyttäytyä alentavana käytöksenä, uhriuttamisena, ja saada molemmat kokemaan voimattomuutta. Se voi näkyä esimerkiksi hyväntahtoisten, mutta turhien, neuvojen tuputtamisena. Pahimmillaan rakastettu voi jäädä säälistä kitumaan ajat sitten kuihtuneeseen ihmissuhteeseen.
Aidosti myötätuntoinen tuttu tai tuntematon ihminen vaikuttaa vilpittömästi myötäelävältä, kuuntelevalta ja on paikalla muulloinkin kuin avun hetkellä. Hänellä on kyky nähdä MS-taudin takana oleva arkinen ihminen kaikkine iloineen ja suruineen. Tällöin syntyy tasa-arvoinen ja vastavuoroinen ihmissuhde, jossa molemmat antavat ja saavat elämäänsä rikastuttavia asioita.
Kokonaan toinen luku on MS-tautia sairastavan itsesääli. Siitä on hyötyä, jos se on ajoittaista aitoa suremista ja myötätuntoa, ei itsensä ja MS-taudin kohteena olemisen surkuttelua. Itsesäälissä rypemistä on ajatus omasta surkeudesta, huonommuudesta, kohtalon ivasta ja kateudesta muita kohtaan. Siitä on harvoin ihmiselle hyötyä.
Hyvässä itsesäälissä on paljon lämmintä myötätuntoa, jossa suruja, pettymyksiä ja menetyksiä käsitellään yhtenä kaikista ihmisen tunteista. Lopulta ihminen voi asiat ratkaistuaan todeta, että näin olisi voinut käydä kelle vaan, pahempaakin olisi voinut sattua ja onhan elämässä tärkeät ihmiset tai asiat edelleen jäljellä. MS-taudista tulee silloin yksi elämänkokemus lisää ja parhaimmassa tapauksessa elämää rikastuttava asia. Sellaista ymmärrystä ja elämänvoimaa on vaikea itse tai kenenkään muun sääliä.
Jan Holmberg on sairaanhoitaja (YAMK), tietokirjailija, kouluttaja ja bloggaaja. Hän on terveydenhuollon monitoimimies, jonka ideat syntyvät pienistä asioista ja päätyvät usein elämää syleileviksi blogipostauksiksi. Jan on blogin vakituinen kirjoittaja, joka pyrkii hurmaamaan lukijat kirjailijan tinkimättömyydellä, psykiatrisen sairaanhoitajan avarakatseisuudella ja kouluttajan innolla. Voit seurata Jania myös Instagramissa ja Twitterissä.